4 päivää se meni Ulriikallakin yli mutta lopulta viime yönä sekin poiki pitkän odotuksen jälkeen. Minä sitä jo pari iltaa katselin että saattaa poikia milloin vaan, hännäntyvi löystyi ja utarekin paisui niin valtavaksi että alkoi jo pursuta utareliiveistä

Illalla n. yhdentoista aikaan kävin katsomassa ja silloin vielä märehti eikä ollut mitään merkkejä poikimisesta. Uudestaan kävin puolenyön aikana ja silloin oli jo alkanut tapahtua. Ulriika mölisi ja kurkki koko ajan selän taakse ihan kuin ihmetellen että missä se vasikka oikein viipyy. Mitää vesipäätä eikä muutakaan näkynyt joten päätin antaa lehmän olla rauhassa.

Yhden aikoihin menin sitten taas käymään navetassa ja pihalle asti kuului lehmien mölinä, siitä arvasin että jotain oli sattunut. Ja siellähän se pikimusta vasikka ihmetteli maailmaa Äkkiä vaatteet vaihtoon ja vasikan siirtoon!

Vasikka oli heti ihan mahdottoman pirteä, ei meinannut millään antaa kurkata kumpaa lajia oli. Lopulta sain sen verran kurkattua että lehmänenhän se oli!Nyt saatiin sitten Törlanista toinenki lehmänen, harmi vain ettei siitä ensimmäisestä saada lypsylehmää.

Vasikkka karsinaan ja sitten hoitamaan Ulriikaa. Juotin yhden sangollisen haaleaa vettä, lisääkin koitin tarjota vaan ei lehmälle kelvannut, halvauslääkettä sen jälkeen ja iso kasa heinää. Sitten tyytyväisenä unten maille.

Neiti sai aamulla nimekseen Henrietta. Vasikka vaikuttaa luonteeltaan yhtä äkäiseltä ja sisukkaalta kuin emonsa. Ulkonäkökin on äidiltä perittyä, molemmat ovat pikimustia, Ulriikalla on pari valkoista täplää, Henrietalla valkoista ei tahdo löytyä kuin jaloista.